Yli miljoona suomalaista ilman ääntä

Äänioikeus ei ole universaali oikeus. Sen perusteet ovat vaihdelleet paljon aikojen saatossa ja eroavat edelleen merkittävästi maittain.

 

Historiallisesti äänioikeus on ollut kiinni mm. omistuksesta ja sosiaalisesta asemasta. Suomessakin valtiopäivillä olivat edustettuina vain aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Työläiset, torpparit ja naiset suljettiin järjestelmän ulkopuolelle. Vain kymmenesosa kansasta sai äänensä kuuluviin.

 

Valtiopäiväuudistus 1906 toi Suomeen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Äänestämään pääsy ei enää ollut kiinni sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta.

 

Ikä sen sijaan rajaa äänioikeutta edelleen. Yli miljoonalla suomalaisella ei ole ääntä.

 

Lasten äänioikeus on nostettu laajaan keskusteluun viime vuosina esimerkiksi Saksassa, Japanissa ja Unkarissa. Väestön ikääntyessä on jouduttu miettimään tapoja tasata vanhempien sukupolvien eduksi painottunutta poliittista päätöksentekoa. Lapsille annettava äänioikeus on ollut yksi esitetyistä tavoista korjata tilannetta nuorten perheiden ja lasten hyväksi.

 

Niin kutsutussa Demeny-järjestelmässä jokaisella lapsella on syntymästä lähtien ääni, jota vanhemmat kuitenkin käyttävät lapsen täysikäisyyteen asti.

 

Tänään vietetään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 25-vuotispäivää. Sopimuksessa painotetaan jokaisen lapsen oikeutta yhteiskunnan suojeluun ja voimavaroihin sekä osallisuuteen niin omissa asioissaan kuin laajemmin yhteiskunnassa.

 

Toteutuvatko Suomessa lapsia koskevassa päätöksenteossa ja ratkaisuissa aina lasten edut parhaalla mahdollisella tavalla? Olemmeko huomioineet tarpeeksi sen, miten tänään tehtävät päätöksemme vaikuttavat seuraaviin sukupolviin? Osaammeko tehdä tarpeeksi vastuullista ympäristö- ja talouspolitiikkaa? Mielestäni emme.

 

Onko lasten äänioikeus tähän oikea ratkaisu? Ei. Tarvitsemme kuitenkin keskustelua siitä, miten lasten, yli miljoonan suomalaisen, hiljaisen vähemmistön ääni saadaan kuuluviin nykyistä paremmin.

 

 

 

tittaandersson
Kokoomus Riihimäki

EU:sta, Venäjästä ja kotimaan politiikasta kiinnostunut Master of Russian and Eurasian Studies (YTM) Riihimäeltä. Toiminut mm. EU-asiantuntijana edunvalvontayrityksessä Brysselissä sekä avustajana Euroopan parlamentissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu