Titta Andersson-Bohren (Titta AB) Ensisijainen blogi: www.tittaab.fi

Onko edustuksellinen demokratia kriisissä?

Kulunutta viikkoa on juhlistettu Euroopan neuvoston nimeämänä osallistuvan demokratian viikkona. Suomessa on viime aikoina osallistuttu aktiivisesti poliittisen päätöksenteon kritisoimiseen. Poliitikkoja on syytetty kansasta vieraantumisesta ja päätösten tekemisestä kansalaisia kuulematta. Tulevien eduskuntavaalien on väitetty varastaneen huomio aidolta päätöksenteolta ja nyt kansanedustajat keskittyvät vain näpertelemään, keräilemään “irtopisteitä” ja “kosiskelemaan äänestäjiä”. Normien vähentäminen on kaikkien tavoite, mutta samaan aikaan säädöksiä syntyy kuin sieniä sateella. Politiikka on tempoilevaa ja ennakoimatonta.

Kritiikki on kovaa, muttei täysin tuulesta temmattua. Jokaisessa poliittisessa järjestelmässä on hyvät ja huonot puolensa. Yllä mainitut ongelmat ovat kärjistetysti keskitetyn, edustuksellisen puoluedemokratiamme haasteita.

Perusajatuksena edustuksellisessa demokratiassa on, että ehdokkaat määrittelevät kantansa asiakysymyksiin ja kansalaiset päättävät ketkä tulevat valituiksi. Kansanedustajat saavat siis vallan ihmisten äänistä käydyn kilpailun perusteella. Kilpailu johtaa helposti populismiin, äänten “kalasteluun”, “oman hännän nostamiseen” sekä vaikeiden ja epäsuosittujen päätösten välttelyyn. 

Vallan keskittyminen pienelle ryhmälle tekee lainsäädäntötyöstä ajoittain nopeatempoista ja siten osin myös poukkoilevaa. Esimerkiksi median palaute tai puolueiden valtasuhteiden vaihtuminen saattaa johtaa pikaiseenkin linjamuutokseen, vaikkei yleisessä mielipiteessä olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia. 

Edustuksellisessa demokratiassa valituilla edustajilla on oltava riittävästi aikaa ja resursseja perehtyä asioihin. Kansanedustajuus on siksi nähty kokopäivätyönä, ammattina. Tämä luo poliitikoista “oman kuppikuntansa” ja vieraannuttaa heidät jonkin verran edustamiensa äänestäjien arjesta.

Kansanedustajat eivät koskaan voi toimia kansan peileinä, “kansana pienoiskoossa”, vaikka kaikki äänioikeutetut käyttäisivät äänensä. Äänestäjät eivät voi tietää ehdokkaansa mielipiteitä etukäteen kaikkiin vaalikauden aikana päätettäviin asiakysymyksiin. Suhteellisen vaalitavan mukaisesti emme myöskään tosiasiallisesti äänestä yksittäistä ehdokasta vaan sekä ehdokasta että puoluetta. Huomionarvoista on myös se, että puolueet ovat rakentuneet pääasiassa historiallisten ristiriitaulottuvuuksien ympärille. Puoluejaot eivät huomioi monia merkittäviä, uudempia ristiriitaulottuvuuksia kuten suhtautumista maahanmuuttopolitiikkaan tai yksittäisiä tärkeitä asiakysymyksiä kuten Natoa tai ydinvoimaa. Vaikka äänestät siis esimerkiksi ydinvoimaa kannattavaa ehdokasta, voi äänesi nostaa sen sijaan eduskuntaan ydinvoimaa vastustavan ehdokkaan samasta puolueesta.

Tarkoittaako tämä, että edustuksellinen demokratiamme on kriisissä tai päätöksenteko eduskunnassa ja hallituksessa olisi epädemokraattista? Ei. Viime aikoina paljon siteerattu lause “niin on, jos siltä näyttää” olisi tässäkin keskustelussa kuitenkin hyvä pitää mielessä. Muun muassa yllä mainitut edustuksellisen demokratian valuviat ovat saaneet monet näkemään poliittisen järjestelmämme toimimattomana ja vaikuttamisen  turhaksi. Jos tämä johtaa äänestysaktiivisuuden ja ihmisten poliittisen lukutaidon heikkenemiseen entisestään, on edustuksellinen demokratiamme oikeasti vaarassa rappeutua.

Tätä taustaa vasten on mielestäni tarpeellista tarkastella, onko järjestelmässämme parantamisen varaa. Suorien demokratian muotojen, kuten kansanäänestysten ja kansalaisaloitteiden, laajempi käyttöönotto Suomessa olisi mielestäni aiheellista.

Kansanäänestyksiä (neuvoa-antavia!) on maassamme järjestetty tähän mennessä vain kaksi kertaa: kieltolain kumoamisesta 1931 ja liittymisestä Euroopan unioniin 1994. Kansalaisaloitteet, kuten aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista, ovat saaneet paljon julkisuutta, mutta konkreettiset tulokset ja selkeät toimintamallit puuttuvat. Vain kuusi kansalaisaloitetta on edennyt eduskuntaan asti ja nekin kaikki näyttäisivät kaatuvan lakiteknisiin puutteisiin.

Tällä hetkellä suoran demokratian muodot ovat maassamme siis vielä lapsenkengissä. Nyt olisi osallistuvan demokratian viikon hengessä aika keskustella vakavasti siitä, kuinka me Suomessa voisimme vahvistaa ja täydentää nykyistä edustuksellista demokraattista järjestelmäämme suoralla demokratialla. Oletko mukana?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

En itse kaipaa keskustelua vaan todellisia toimivia suoraa demokratiaa edistäviä keinoja. Kuten sitovat kansanäänestykset ja joka vaalien yhteydessä selvitettäviin kysymyksiin. Tuskin olisi mahdottomuus eduskunta-, presidentin- ja EU-vaalien yhteydessä antaa äänensä suurien kysymyksien puolesta. Hyvänä esimerkkinä tästä olisi esim. tasa-arvoinen avioliittolaki.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Onko edustuksellinen demokratia kriisissä?'' On.

Se on ollut sitä jo kauan. Kansa ja poliittiset päättäjät elävät ihan eri maailmoissa.

Lopuksi. Uskoni Kokoomuksen kykyyn hoitaa asiat on loppunut.

Käyttäjän tittaandersson kuva
Titta Andersson-Bohren

Kiitos kommentista Joonas! Olen siis samaa mieltä suoran demokratian lisäämisen tarpeellisuudesta. Nykyinen kansalaisaloite- ja kansanäänestysjärjestelä jättää tosiaan toivomisen varaa. Toinen kysymys onkin, miten se tulisi hoitaa eli onko 50 000 allekirjoitusta oikea raja, milloin aloitteista pitäisi pitää kansanäänestys eduskuntakäsittelyn sijaan, tulisiko neuvoa-antavat kansanäänestykset muuttaa sitoviksi jne?

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Mielenkiinnoin on tuo 50 000 raja. Yhdysvalloissa presidentti otti kantaa asiaa johon riitti 80 000 kansalaisen nimi, jota myöhemmin korotettiin.

Toisaalta raja keskustelu on melko turha. Kansanedustajat suhtautuvat nuivasti kansalta tuleviin ehdotuksiin, ja harvoin ne tekevät muuta kuin tuottavat hieman pakollista keskustelua eduskunnassa sekä muutaman lehtiartikkelin.

Käyttäjän tittaandersson kuva
Titta Andersson-Bohren

Käytännön toteutukset tosiaan vaihtelevat. Esim. Sveitsissä muutosehdotus perustuslaista etenee kansanäänestykseen 100 000 nimellä ja parlamentin juuri tekemän päätöksen kansa voi vaatia kansanäänestykseen 50 000 nimellä. Kun ottaa Sveitsin ja mainitsemasi Yhdysvaltojen väkiluvut huomioon, niin ei tuo Suomen raja asian käsittelylle erityisen matala ole.

Näen, että mitä enemmän suoran demokratian mahdollisuuksista puhutaan sekä periaatteen että käytännön tasolla, sitä todennäköisempää on, että asia joskus edistyykin.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #9

Lisäksi on hyvä muistaa, että Sveitsin parlamentaarikot ovat enempi vähempi osapäiväisiä eli tekevät yleensä muutakin työtä politikoinnin ohessa, aivan kuten Suomessakin ennen vanhaan. Ihmettelen miksi nykyiset parlamentaarikot tarvitsevat avustajia, pitäisiköhän lainsäädäntötulvaa jotenkin rajoittaa ja edes yrittää noudattaa niitä olemassaoleviakin? Ei se maailma oikeasti niin kovaa vauhtia muutu.

Käyttäjän tittaandersson kuva
Titta Andersson-Bohren Vastaus kommenttiin #18

Kuten sanoit, Sveitsissä kansanedustajat pitävät myös aiemman päivätyönsä ja hoitavat kansanedustajan tehtäviä osa-aikaisesti. Tosin tässä yhteydessä on hyvä myös muistaa, että Sveitsi on federalistinen valtio, jossa siis on Suomea huomattavasti hajautetumpi päätöksentekojärjestelmä. Esimerkiksi koulutuspolitiikasta vastaavat pääosin kantonit eikä Sveitsin parlamentin alahuone.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Osuit oikeaan edustuksellisen demoratian perusideassa. Unohdit kokonaan kuitenkin sen toisen osan: seuraavissa vaaleissa äänestäjäkunta sitten ratkaisee, onko valittu edustaja toiminut halutulla tavalla. Jos on, hänellä on mahdollisuus tulla valituksi, jos ei, häntä ei äänestetä.

tämä "toinen vaihe" tuntuu useimmiten jäävän kokonaan huomiotta. Nimenomaan siis äänestäjä on vastuussa (uudelleen)valinnasta, ei "poliitikko".

Käyttäjän tittaandersson kuva
Titta Andersson-Bohren

Toki Jouko, juuri noin edustuksellisen demokratian kuuluisi toimia. Kansa antaa mandaatin kansanedustajille, arvioi ja seuraa heidän toimintaansa vaalikauden ajan ja antaa seuraavissa vaaleissa lopullisen palautteen edustajan toimista, "tulos tai ulos". Äänestäjillä on kuitenkin oltava riittävästi poliittista lukutaitoa arvioidakseen kansanedustajien toimintaa eli nähdäkseen populismin ja kosiskelun, "äänten kalastelun" läpi. Lisäksi kansalaisten pitäisi käyttää äänioikeuttaan. Ilman näitä tekijöitä edustuksellisen demokratian elinehto, "kansanvallan komentoketju", ei enää toimi. Tähän viittasin mainitessani, ettei edustuksellinen demokratia ole kriisissä NYT, mutta mikäli äänestysaktiivisuus ja poliittinen lukutaito jatkavat laskuaan, on se mielestäni tulevaisuudessa tosiasia.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ei sen enempää kuin oksymoroni voi olla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nykyinen tiedonvälitys mahdollistaa huomattavasti enemmän suoraa demokratia. Nykymuotoinen edustuksellisuus on aikaansa elänyt.

Käyttäjän tittaandersson kuva
Titta Andersson-Bohren

Toimiva tiedonvälitys on elinehto mille tahansa demokratian muodolle. Nykyinen tietotulva ja hektinen, monitahoinen media ovat kyllä muuttaneet politiikkaa. Ehdottomasti positiivista on mielestäni suoran kansalaisvaikuttamisen lisääntyminen esim. somen kautta (johon ymmärtäisin sinunkin viitanneen). Negatiivista taas on, että tarvitaan entistä parempaa poliittista lukutaitoa ja arvostelukykyä, jotta edustuksellinen demokratia toimisi jatkossakin. Mikäli kansalaiset eivät pysty arvioimaan kansanedustajien toimintaa totuudenmukaisesti, menettävät äänestykset merkityksensä ja sitä myötä järjestelmä hyväksyttävyytensä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Viittasin tiedonvälityksen tekniseen muuttumiseen. Valon nopeudella toimiva informaatin välitys mahdollistaa aivan erilaista demokratia.
Äänestykset ovat mielestäni menettäneet merkityksensä. Mitään todellista polittista vaihtoehtoa ei ole. Eikä edustajilla todellista valtaa edes.

Jarno Liedes

Onhan se aika edustuksellista, että vaaleilla valitsematon polibyroo estää kansalaisaloitteen mm. TTIP-kauppasopimuksen suhteen.

Ai mutta nyt olikin siis kyse demokratiasta. Mä luulin, että Eu kuuluu siihen.

Käyttäjän tittaandersson kuva
Titta Andersson-Bohren

Edustuksellisen demokratian toteutuminen ja haasteet EU:ssa on sen verran laaja aihe, että jätetään sen pohdinta myöhemmäksi. Mitä tulee TTIP-sopimukseen, niin vaikka sitä tällä hetkellä neuvottelevat komission virkamiehet heille annetun mandaatin perusteella, tulee lopullinen sopimus neuvoston ja vaaleilla valitun Euroopan parlamentin päätettäväksi. Mitä tulee investointisuojaan ja välimiesmenettelyyn (johon ymmärtäisin sinun erityisesti viittaavan), niin Suomi ei ole ainoa jäsenmaa, jolle tämä on ongelma. Komissio onkin luvannut, että kirjaus sopimukseen tehdään niin, ettei sillä rajoiteta kansallisvaltioiden oikeutta omaan lainsäädäntöön.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eikö ole aika ristiriitaista,että vaaditaan investointisuojaa kun markkinatalouden yritisvoittojen oikeutusta perustellaan yrittäjän riskinotolla? Nyt suuryritykset vaativat riskitöntä yrittäjyyttä.

Käyttäjän tittaandersson kuva
Titta Andersson-Bohren Vastaus kommenttiin #14

Investointisuojan ei ole tarkoitus suojella markkinavoimilta vaan kansallisvaltioiden oikeusvaltioperiaatteiden vastaisilta toimilta kuten mielivaltaisilta sijoitusten pakkolunastuksilta tai kansallistamiselta. Eri asia sitten on, miten tämä sinänsä hyvä periaate toteutuu käytännössä..

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #34

Rahoja investoivien mielestä kai kaikki luonnonsuojelukin on mielivaltaa.

Pasi Harjamäki

"Komissio onkin luvannut, että kirjaus sopimukseen tehdään niin, ettei sillä rajoiteta kansallisvaltioiden oikeutta omaan lainsäädäntöön."

Sehän vesittäisi koko ajatuksen investointisuojasta.
Euroopassahan on jo nyt käynnissä oikeudenkäyntejä, joissa suuryritykset vaativat valtiolta korvauksia lainmuutosten mahdollisesti aiheuttamista taloudellisista menetyksistä.
Euroopassa ollaan menossa hyvää kyytiä Yhdysvaltojen malliin, jossa suuryritysten ja talouden pienen eliitin edut menevät kaiken muun edelle. Se ei ole demokratiaa.

Käyttäjän tittaandersson kuva
Titta Andersson-Bohren Vastaus kommenttiin #23

En tiedä, miten komissio aikoo asian ratkaista. Olettaisin, että sanktioita/korvauksia suojaan varmasti kuuluisi, mutta välimiesmenettelyn kautta ei voitaisi esim. hakea muutosta kansalliseen lainsäädäntöön. Pian olemme varmasti viisaampia, kun työryhmä pääsee esittelemään ratkaisuehdotuksensa.

Lisänä tähän vielä, mitä vastasin aiemmalle kysyjälle, eli investointisuojan tarkoitus on luoda ennakoitavuutta toimintaympäristöön sanktioimalla kansallisvaltioiden oikeusvaltioperiaatteiden vastaiset toimet kuten mielivaltaiset sijoitusten pakkolunastukset tai kansallistamiset tai ulkomaisia sijoituksia syrjivä lainsäädäntö.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

"Edustuksellinen demokratia" ei ole kriisissä vaan katastrofi. Kyseessähän ei ole mikään aito demokratia vaan lähinnä laajamittainen Suomenkin yhteiskuntaan jumittunut sumutus, jossa demokraattinen vaikuttaminen on ainoastaan näennäistä.

"Edustuksellinen demokratia" hyödyttää eniten kotimaisia ja ulkomaisia liikemiehiä sekä narsistisia poliitikkoja, kansaa ei juurikaan. Tavallista kansaa "edustuksellisen demokratian" puolesta puhujat muistavat säännöllisin väliajoin ruoskia "kovien päätösten" vaatimuksilla ja aivokuolleilla byrokraattisilla säännöksillä.

Suorasta demokratiasta puhuttaessa kannattaa muistaa se, että se ei ole mitään mikä varsinaisesti valitaan, vaan siihen ikään kuin ajaudutaan ja kehitytään sivistyksen kohentumisen myötä. Esim. auktoriteettiuskovaisuuden, lakiuskovaisuuden ja naurettavan uskollisen "yhteisten sääntöjen" noudattamisen (kuten monen muun alistetun kansan rasitteen) takia suomalaisilla on vielä paljon saavutettavaa ennen kuin suoraan demokratiaan - sinänsä kannatettavaan tavoitteeseen - siirtyminen on mahdollista.

Käyttäjän tittaandersson kuva
Titta Andersson-Bohren

Tarkennuksena sanottakoon, että kannatan nykyisen järjestelmän täydentämistä - en korvaamista - laajennetuilla kansanäänestys- ja kansalaisaloitemenetelmillä. En siksi näekään mahdottomana, että jo seuraava eduskunta toisi asian esille.

Täysin tyylipuhdasta suoraa demokratiaa, jossa kaikki päätökset tehtäisiin kansankokouksissa ja kansanäänestyksissä, ei itse asiassa taida löytyä paljon muualta kuin oppikirjoista. Euroopassa pisimmälle on menty Sveitsissä, jossa kansalaisilla on "veto-oikeus" kaikkeen lainsäädäntöön ja parissa kantonissa päätöksiä tehdään ulkona pidettävissä tori-/kansankokouksissa. Heilläkin järjestelmä on edustuksellisen ja suoran demokratian välimuoto.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Edustuksellinen demokratia on helvetti josta pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti eroon! Tosin nykyiset päättäjämme tekevät kaikkensa jottei järjestelmä muuttusi ja siksi kansalaisten tulisi äänestää uudet henkilöt valtaan ja pudottaa seuraavissa vaaleissa kaikki vanhojen puolueiden vuosikausia vallassa olleet poliitikot pois!

Käyttäjän tomba66tomba kuva
Tomi Kuusinen

Suoran demokratian ongelma on ihmisten johdateltavuus median avulla. Kansan mielipiteeseen pystytään vaikuttamaan suuren pääoman panostaessa tietyn asian läpimenoon. Hyvänä esimerkkinä aikoinaan suoritettu äänestys Euroopan unioniin liittymisestä. Jälkeenpäin totuus valtamedian lobbauksesta Eu:n puolesta tuntuu todella järkyttävältä. Kansa ei tule ikinä saamaan tasapuolista informaatiota äänestettävistä asioista.

Edustuksellista demokratiaa pitäisi muuttaa siten, ettei yksittäisellä ehdokkaalla vaalimainoksissa saisi olla omia ajatuksia, vaan ehdokkaat toistaisivat puolueen virallista mantraa. Minusta pelottavin äänestäjäryhmä ovat ihmiset jotka äänestävät henkilöä tämän mielipiteen mukaan, puoluekannasta riippumatta. Jokainen valittu edustaja kuitenkin alistetaan ryhmäkuriin välittämättä henkilön omista mielipiteistä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Edelleen olen sitä mieltä, että on halvempaa lobata kahta sataa kuin neljää miljoonaa. Media ei olekaan avoimuutta edistävä vahtikoira, vaan vallan omistama vahtikoira.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mutta kuitenkin tuo esimerkkisi toimi nyt edustuksellisessa demokratiassa.

Joten..mitä eroa? Suorassa demokratiassa ehkä kansa olisi valppaampia varmistamaan asioita..ehkä ei. Se minkä itse näen huonona..noin niinkuin suomalaisille suorassa demokratiassa,että olemme toistemme kurkussa kiinni oikeastaan heti kun demokratiasta edes aletaan keskustella..saati sitten naapurustot,kylät,kaupungit tai niiden osat alkaisivat äänestää.

Eipä taida olla ihmiset ihan valmiita demokratiaan...enemmänkin haetaan sitä vahvaa johtajaa jonka päätökset aina ikäänkuin hyvittää itse huonosta päätöksestä johtuvan pahan mielen.

Käyttäjän tittaandersson kuva
Titta Andersson-Bohren

Medialla on suuri rooli suorassa demokratiassa. Mutta näin on myös edustuksellisessa demokratiassa, jossa media toimii "suodattimena" kansan ja kansanedustajien välillä. Media siis valitsee ne kysymykset, jotka se nostaa esille. Näin pienen ja äänekkään marginaaliryhmänkin mielipide saattaa esittäytyä yleisenä mielipiteenä ja vääristää siten päätöksiä. Some lisää tätä efektiä.

Ongelma tuossa "puolueen virallisessa mantrassa" on, että erittäin iso osa asiakysymyksistä on sellaisia, joihin ei ole mitään virallista linjaa (kuten esim. Nato tai tasa-arvoinen avioliittolaki on osoittanut). Kuten mainitsin tekstissäkin, löytyy puolueiden sisältä hyvinkin erilaisia mielipiteitä. Lisäksi, vaikka
ryhmäkuri on käytössä eri puolueissa eduskunnassa, ei se koske esim. omantunnon kysymyksiä. Valitut kansanedustajat tietenkin osaltaan määrittelevät linjaukset (joita sitten ryhmäkurin mukaan noudatetaan) eli omilla henk. koht. mielipiteillä on väliä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olemmeko suodattimia vai suodatettavia?

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Mahtavaa, että joku Kokoomuksestakin on suoran demokratian kannalla, vieläpä Stubbin entinen avustaja.

Sveitsistä todellakin voitaisiin hakea mallia. Ymmärrät varmaan, että kielilaki muutettaisiin oikeudenmukaiseksi heti ensimmäisessä kansanäänestyksessä, jos siihen mahdollisuus olisi. Entinen esimiehesi ainakin vastusti tätä ajatusta kovasti.

Käyttäjän koskela kuva
Matti Hemmi

Vain sveitsiläinen kansan päätösmekanismi kansan toimesta enää kelpaa minulle. Jos Suomi ei itse kykene muutoksiin tukehtuneessa päätöksenteossa, lienee parasta minimoida turha ähellys eduskunnan lehtereillä ja salissa.

Annetaan loputkin päätösvallasta Brysseliin ja pudotetaan kansanedustajien määrä Suomen eduskunnassa vähintään puoleen ja lopetetaan avustaja-laitos kokonaan. Sillä määrällä oltaisiin mm. Kokoomuksen näpräämien EU-uskovien tarpeen tasolla.

EU'n pohjoisen territorion Suomen valtio, olisi oikeampi nimi Kokoomuksen aikaansaamalle periferialle. Lakataan käyttämästä aiheettomana liian mahtipontista nykyistä nimeä Suomen tasavalta.
Katainen ja Stubb ovatkin jo muodostaneet etukäteen uuden Terijoen hallituksen Eukkulan ytimeen, Naton portuassa sijaitsevassa loisteliaassa toimistossaan.

Laura Kuittinen

Mahtavaa, että joku vihdoin uskalsi nostaa tämän kissan pöydälle!

Päätöksentekijät ovat viime vuosina, näin maallikon silmin, eristäytyneet virkamies- ja avustajakoneiston taakse ja katkaisseet yhteyden tavalliseen kansaan. Mielestäni erilaisten suoraa demokratiaa lisäävien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen meille ihan tavallisille kansalaisille, on enemmän kuin tervetullutta.

Jäin miettimään, että onko edustuksellisesta demokratiasta tullut vain yksi holhousyhteiskunnan ilmentymä, ajatuksella "eihän kansalta tarvitse kysyä, kun me edustajat tiedämme kuitenkin paremmin".

Pasi Harjamäki

Enemmän kuin minua huolettaa tämä "holhous", eli alkoholimainonta, tupakkapaikat tai jätevesikaivot, minua huolettaa Markkinavoimat. Markkinavoimat ovat demokratian uhka. Kaikki suuret päätöset sanelee Markkinavoimat.
Muiden markkinauskovaisten tavoin, myös Alexander Stubb kirjoitti blokissaan vielä kesällä -08, että kaikkinainen markkinoiden sääntely tulee purkaa ja valtion tehtävä on vain luoda otollinen ympäristö markkinoiden toiminnalle. Että näin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Markkinavoimat ovat demokratian uhka. Kaikki suuret päätöset sanelee Markkinavoimat."

Ei tässä EU:ssa ole tietoakaan markkinavoimista, ihan Neuvostoliitosta tuttua sääntelytaloutta tämäkin on. Follow the money kertoo että pankit ja sijoittajat ovat voittajia sääntelytaloudessamme ja korporaatiot nauttivat verovapaudellaan hallituksien suosiota. 30 miljoonaa työtöntä Euroopassa on pääomien vapauksien hinta ja ruokajonot vain pitenevät samalla kun valtiot velkaantuvat. Kohta saa Suomen pohjavedet halvalla.

Pasi Harjamäki Vastaus kommenttiin #30

Nykyinen kriisi sai alkunsa sääntelyn purkamisesta. Tämä uusliberalistinen "markkinat sääntelevät itse itseään" ajattelu huipentui vuoden -08 romahdukseen.

Käyttäjän tittaandersson kuva
Titta Andersson-Bohren

Hyvä havainto, Laura. Yksi suoran demokratian vastustajien perustelu on juurikin se, ettei kansa voi olla tarpeeksi perehtynyt päättämään asioista. Joko syynä nähdään se, ettei heillä ole aikaa perehtyä asioihin tarpeeksi toisin kuin ammattipoliitikoilla, tai heillä ei ole siihen valmiuksia. Jälkimmäinen ajatus ei onneksi ole kovin yleinen, vaan se kuuluu pääasiassa vain niin sanotun elitistisen demokratiaperinteen kannattajille. Ensimmäinen argumentti näyttäisi sen sijaan olevan erittäin yleinen Suomessa. Juuri viime viikolla esim. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa kyseenalaistettiin kansanäänestykset tällä perusteella.

Pasi Harjamäki

Ovatko kansalaiset sitten mielestäsi tarpeeksi perehtyneet asioihin, voidakseen päättää niistä?
Jos yli puolet kansalaisista ei osaa nimetä istuvaa pääministeriä tai eivät osaa luetella hallituspuolueita, niin ainakin minun mielestäni yhtä hyvä tapa, kuin kansanäänestys, on päättää asioista arpomalla. Se on lisäksi nopeampi ja edullisempi tapa.

Laura Kuittinen Vastaus kommenttiin #40

On surullista, ettei ihmisiä kiinnosta politiikka ja etteivät he osaa luetella hallituspuolueita tai tiedä istuvan pääministerin nimeä, mutta se ei mielestäni kuitenkaan poista vapautta (ja vastuuta) tehdä päätöksiä.

Jos perustelusi on, että kansalaiset eivät saa päättää asioistaan, koska heitä ei kiinnosta perehtyä asioihin, joita Sinä pidät mittaristona, ei se mielestäni oikeuta eväämään heiltä mahdollisuutta vaikuttaa.

Tuosta on todella lyhyt matka kukkahattutätityyliseen holhoukseen.

Riku Sutinen

Totta. Väitän, että politiikka muuttuisi huomattavasti enemmän äänestäjien kanssa keskustelevaksi, kuin nykyisin. Edustajia näkee kantojaan kenttäväelle perustelemassa pääsääntöisesti vain vaalien alla.

Yksi tapa lisätä kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa on lisätä jokaisen aanestyksen yhteyteen myös isoja, seuraavaa eduskuntaa sitovia suoria kysymyksiä.

Jouko Ruuttu

Hyvä Andreas Pyy olet ihan asian ytimessä, niin ei meillä ikinä ole ollutkaan demokratiaa, parlamentalismia kylläkin ,tämä parlamentarismi on jo kauan kävellyt demokratian vaatteissa, suoraa kansanvaltaa olisi jo helposti toteutettavissa mutta ei tämä klikkiytynyt klikki joka istuu sekä Suomen sekä Eu parlamentissa sellaista ikinä hyväksyisi,ensin pitäisi kansa perustaa uusia puolueita ja saavuttaa niissä yli 70% kannatus ja sen jällkeen muutaa lainsäädätöa niin että tämä parlamentarismi humpuukki loppuisi,sitten vaan kaikki omista padeista päättämään meidän yhteisistä asioistamme.
Kyllä siinä jokin tovi menisi,kyllä ne on aikamoisen ikiliikkujan keksineet.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Edustuksellinen demokratia on kriisissä Suomessa. Edes ns. asiantuntijat, valtiotieteilijät, eivät reagoi asiain tilaan.

Suomessa eduskuntavaaleissa on vuosikymmenestä toiseen käytännössä äänestetty vain yhdelle alueelliselle pienpuolueelle uudet hallituskumppanit.

Hallitus ei ole sanan länsimaisessa merkityksessä vaihtunut vuosikymmeniin. Siis koko hallitus,joka kai tarkoittaa hallitusvaihdosta oikeasti.

Äänestysikään 1970-luvun lopulla tulleet ovat päälle 50 vee eikä hallitus ole vaihtunut tuona aikana kokonaan kertaakaan.

Äänestysaktiivisuus on laskenut tuosta syystä selvästi,vaikka asiantuntijat vetoavat milloin huonoon säähän tai hyvään säähän äänestyspäivänä.

Jospa kerran kokeiltaisiin systeemiä,jossa hallitus vaihtuu ihan oikeasti kokonaan eikä vain vaihdeta Rkp:n hallituskumppaneita.

Käyttäjän tittaandersson kuva
Titta Andersson-Bohren

Mikäli poliittinen järjestelmämme olisi kaksipuoluejärjestelmä, olisin laillasi, Jarmo, ihmeissäni. Monipuoluejärjestelmässä, jossa pyritään luomaan enemmistöhallituksia, on mielestäni kuitenkin aika luonnollista, etteivät useat hallituspuolueet vaihdu.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Suomessa oli todellinen demokratia vuoteen 1992 saakka, jolloin eduskunnan valta karsittiin presidentti Mauno Koiviston pitkäaikaisen toiminnan seurauksena. Alettiin puhua edustuksellisesta demokratiasta, joka on kaikkea muuta, kun demokratiaa.

Suomen alkuperäinen perustuslaki (Hallitusmuoto ja Valtiopäiväjärjestys) olisivat edelleen maailman modernein ja demokraattisin, jos Koivisto ei olisi laittanut juokupoikiaan sitä "uudistamaan".

Koivisto itse tunnustaa valtiosäännön uudistamisensa muistelmissaan Kaksi kautta, 1994, sivulla 436:

”Vuoden 1994 valtiopäivien avajaisissa 8. helmikuuta tarkastelin päättymässä olleiden kahden toimikauden aikana valtiosääntökysymyksissä tehtyä uudistustyötä. Tullessani valituksi presidentin tehtävään olin ilmoittanut pyrkiväni kehittämään valtiosääntömme parlamentaarisia piirteitä. Tämä olikin toteutunut.”

Ensinnäkin Koivisto ohitti Hallitusmuodon 2 §:ään kirjoitetun vallan kolmijaon ryhtyessään lainsäätäjäksi! Kysymyksessä on valtiopetos eli valtiosäännön ylikävely.

Mihin Koivisto uudistuksilla pyrki?

Tässä on vastauksena todella hieno sitaatti Eduskunnan pöytäkirjasta sivulta 2718, keskiviikkona 17.6.1992:

"Ed. Niinistö: Arvoisa puhemies!

Olen useaan otteeseen parin viime vuoden aikana tässäkin salissa todennut, että EY-jäsenyys tulee merkitsemään dramaattista muutosta suomalaisessa oikeusjärjestelmässä ja että tuo dramaattinen muutos väistämättä heijastuu myös suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. EY-selonteko osoittaa, että näin tulee käymään.

Tässä tilanteessa kannattaa esittää yksi kiteytetty kysymys, ja se on se, minkälaisen arvon me Suomessa annamme omille perustuslaeillemme. Nimittäin EY-jäsenyyden myötä me annamme EY:n oikeusjärjestykselle, EY-oikeudelle, erittäin suuren arvon. Me annamme sille niin suuren arvon, että me sitoudumme siihen, että jos Suomessa on tullut säädettyä EY-oikeuden kanssa ristiriidassa oleva laki, EY-tuomioistuin saa soveltaa suoraan EY-oikeutta, siis mitätöidä sen suomalaisen eduskunnan ratkaisun, joka on ristiriidassa EY:n käsitysten kanssa."

Tässä osoitteita dokumentointiin:
http://jormajaakkola.fi/perustuslain%20EY-mukautus
http://jormajaakkola.fi/Valtiopetokset%20Suomessa
http://jormajaakkola.fi/EY-mukautuksen%20historia

Terveisin

Jorma Jaakkola
Kokoomus
http://jormajaakkola.fi/

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Suora kansanäänestys on hyvä jos ei haluta minkään muuttuvan.
Yleensä kansa äänestäisi asioiden muuttumattomuuden kuten kun ruotsalaisilta äänestyksessä kysyttiin halukkudeta siirtyä oikenpuoleiseen liikenteeseen - EI.

Toimituksen poiminnat